Kotimaani ompi Suomi...

Reissusta selvitty. Tosin välillä näytti vähän heikolta, kun järjestelty ja informaatio petti hetkittäin. Jos 100 vammaista on samassa paikassa ja porukkaa 9 maasta, ei voi olettaa myöskään, että kaikki puhuisivat saksaa. Kielimuurejakin siis oli, mutta niistä selvittiin.
Saksassa oli tosi hyvät kelit. Majapaikkamme olikin ihan Itämeren rannasssa Kühlingsbornissa ja lauantaina piti oikein käydä hakemassa after sunia kun oltiin punaisia kuin ravut. Sunnuntaina oli varmaankin +25 lämmintä ja maattiin rannalla valkoisella hiekalla! Kyllä kelpasi, tosin Suomen kelit hirvitti kotiin tullessa. Mutta siitä huolimatta oli taas ihan kivakin tulla kotiin!

Reissun aikana käytiin mm. ajelemassa höyryjunalla, mutta sitäkään ei ollut varsinkaan pyörätuolilla liikkuvien kannalta ajateltu "ihan" loppuun asti. Oltiin "sikaosastolla" viimeisessä vaunussa, kun muut oli hienoissa vaunuissa ja ei se sittenkään ollut ihan niin esteetön mitä piti olla... Lisäksi käytiin sirkuksessa. Se oli tosi kiva kokemus jopa tällaisen 25 vee:n mielestä, jota ei ole koskaan sirkukseen lapsena viety. Esityksessä oli paljon mukana eläimiä, mm. kirahvi, norsuja, virtahepo, sarvikuono ja kameleita... :)